Niin se elämä heittelee. Pitkän aikaa ollaan painittu vain lapsen terveysongelmien kanssa ja on ollut jotenkin "rauhallista" tapahtumarintamalla. Nyt ukko-kullan työpaikalla aloitettiin yt-neuvottelut. Kuuden viikon päästä saa tietää, saako irtisanomispaperit. Lomautuksista ei kuulemma edes neuvotella.

Todella vaikeaa lohduttaa alamaissa olevaa. Vaikka tiedän, että tästä selvitään hyvin, en löydä sellaisia sanoja, jotka menisivät surevalle ymmärrykseen. Aikahan tämänkin asian hoitaa suuntaan tai toiseen, mutta odottavan aika on niiiin pitkä.

Jotain hyvääkin on tapahtunut. Lähinnä minulle itselleni. Näistä pienistä asioista saan voimaa lohduttaa ja seistä tukena, hoitaa jokapäiväiset arkiset jutut.

Nukkekodin osaset on sahattu. En nyt muistanut pajalla ottaa kuvaa, mutta on tosiaan osina vielä. Yritän muistaa ensi kerralla ottaa kuvan. Kuumeisesti mietin, miten saan ikkunat tehtyä, mistä saan ikkunamateriaalia (akryyliä ehkä). En ole kiireissäni kerinnyt kauppojen tarjontaa katsastamaan.

Hämmästystä ja kummastusta herättävä heijastimeni:

Toinen kuva.

Kangasjämistä ja heijastinkankaasta säädetty tsydeemi. On herättänyt aikas paljon keskustelua siellä täällä, missä olen kulkenut. Kysellään mistä tommosia saa, voiko noita tehä muka ite, ym. Ihan tuntemattomat alottaa keskustelua tän kukkasen takia. Ihan hauskaa.

Valmistuneitakin on.

Pipo, kaulahuivi ja vanttuut Tapiolta ostamastani Marks&Kattens Iceland-langasta. Pipo on ylisuuri ja vanttuut on justiin sopivat. Kaulahuivi on tuollainen luiru, ettei tartte taistella sen kanssa. On tarkoitettu vain lämmittämään kaulaa.  Kokonaiskulutus 250 g. Toisen vanttuun peukalo on tehty ihan langanpätkistä :) Ei jääny montaa senttiä hukkaan. Pipoon kasin puikot, huiviin kympin ja vanttuisiin vitosen. Ennen tämänkin kuvan ottoa ovat jo olleet käytössä. Tuo kuvaaminen aina tahtoo unohtua...

Kevätpäiväntasausyllätyshuivi etenee, mutta kolmas vaihe ei ole vielä valmis kiireen takia. Taidan aloittaa rinnakkaishuivin, jonka teen vaihtoehtoisen ohjeen mukaisesti. Kivaa!