Mulla nuo viimeistelyt on yhtä tuskan taivalta. Sitten kun saa ittensä asettumaan työ kädessä, valmiina päättelemään lankoja, niin aivan varmasti puuttuu joko sakset tai oikeanlainen neula. Siitähän onkin sitten hyvä lykätä työtä muutama päivä, kun vieressä on valmiina keskeneräinen sukankudin. Joskus ne viimeistelytyöt lykkääntyvät enemmänkin kuin vaan sen muutaman päivän.

Seuraavat työt ajattelin kuvata ennen viimeistä viimeistelyä. Langanpäitä ei enää ole, mutta kastelua nuo kaipaa tai ainakin pipo. Kun sen saan tehtyä, lähtevät ne kipin kapin uudelle omistajalleen, kummityttö Veelle. Lanka on Novita Bambua kaikilta osin. Ei kutita, ei hiosta, mutta on toki kylmä kovimmille talvikeleille. Kaulahuivi on tuollainen läpivedettävä malli.

Keramiikkatunnilla tein alkusyksystä nappeja. Yritin saada karkeita ja yritin veistellä vähän sinnepäin. Ja aika hyvin onnistuinkin tavoitteessani. Toiset napit ovat sileämmästä, toiset karkeammasta savesta. Lasitukset ovat kokeiluja. Oikeastaan sen vuoksi teinkin noita nappeja, että voisin kokeilla eri lasitteita. Vaihtoehtonahan olisi tehdä epämääräisiä paloja, jotka eivät sitten käy mihinkään. Näitä voi sentään käyttää koristeena vaatteissa, paketoinnissa,...

Tässä ensin ennen lasituspolttoa:

Ja lasituspolton jälkeen:

Niin, eihän nuo kaikki ollut nappeja. Tein tuon huivinkiinnitysjutun ihan tiettyyn tarkoitukseen, mutta mielestäni lasite ei onnistunut. Taidan tehdä uuden - ilman kokeiluja.

Sukkaa tässä pukkaa. Kiitos TeSan, jonka blogiarvonnassa sain palkinnoksi uutta sukkalankaa. Onhan noita sukkalankoja tuolla kaikennäköisiä, mutta uusi on aina uusi. Luxus Clouditkin tuolla huutelevat... Mistä sitä aikaa saikaan?