Olen saanut päähäni, että tarvitsen nukkekodin. Olen aina pitänyt nukkekoteja söpöinä. Itselläni tosin oli lapsena "painajaisnukkekoti" eli tummin värein maalattu ja aika ankea kaksihuoneinen. En vain ole ymmärtänyt, että minäkin tarvitsen ikioman nukkekodin näin isonakin. Tämän tarpeen huomasin noin vuosi sitten, kun kävin yläkerran rouvan luona kylässä ja näin hänen nukkekotinsa.

Tässä asiassa olen päässyt hiukan eteenpäin. Viime joulukuussa osallistuin nukkekotikurssille, jossa sain aikaiseksi nukkekodin kummityttö Veelle.

Tässä hiukan kesken tuo sisustus. Kalusteet kylppäriä lukuunottamatta tehty itse. Tuo takka (alhaalla keskimmäinen huone) on punasavesta (keramiikkakurssilla tehty).

Nukkiksiahan saa valmiina ja tarvikepaketteina, joista saa itse koota talonsa. Tuosta kummityttö Veen nukkiksesta innostuin kuitenkin sen verran, että aijon tehdä omani itse. Luonnoksiakin on jo tehty, mutta syksyllä vasta on ilmoittautuminen puutyökurssille. Siihen asti on jaksettava odottaa, koska kotona ei nikkarointimahdollisuuksia ole. Mökillä olisi tilaa nikkaroida, mutta siellä ei ole sähköä, joten pitäisi hommata kaikenlaisia käsityökaluja.

Jotain on kuitenkin hankittu tulevaan nukkikseen.

Momma ja paappa. Huhtikuussa oli Neulomon Tallinnanristeily, jonka takia täytyi matkustaa Helsinkiin ja TÄYTYI käydä Hobby Pointissa. Nämä raukat ovat vielä ilman rihman kiertämää, mutta kyllä niille kesän aikana jotain vaatetusta löytyy.

Tuon penkin, jolla momma ja paappa istuvat, olen tehnyt keramiikkakurssilla muutama vuosi sitten. Penkkiin kuuluu istuva jänis, mutta näinkin se toimii. Kaikenlaista roinaakin olen kerännyt jo valmiiksi. Sellaista, josta voisi askarrella jotain nukkikseen.

Mutku aikaa on niin vähän kaiken tekemiseen.